Tiistai on kamalin päivä viikossa! Maanantaina on vielä sitä uuden viikon huumaa, dietit alkaa, päätät aloittaa salikäynnin, karkkilakko, mitä näitä nyt on. Tiistaina niistä pitäisi vielä pitää kiinni (Kuka pitää? Ei kukaan!) Viikonloppu on vieläkin kaukana siellä jossain. Väsyttää ja ärsyttää kaikki.
Lisäksi tänään vielä, ainakin täällä päin Suomea, on ollut oikein kunnon Marraskuinen keli; sataa ja sataa ja on märkää. Ja Raumallahan on sellainen tuntomerkki, että täällä tuulee. Aina. Tuulee ja sataa ja väsyttää ja ärsyttää. Sellainen päivä mulla on ollut tänään.
Kello soi 4.00. Olen mennyt sänkyyn 21.30, mutta katselin kelloa vielä kahden maissa. Ylös, suihkuun, aamupala ja auton nokka kohti työpaikkaa 6.00. Töissä noi aamuvuorot on mulle siinä suhteessa vähän vaikeita, koska aivot ei oikeesti toimi yhtään. Yritän miettiä asioita tosi pitkään, ennen kun päätän avata suuni ja kysyä pomolta kysymyksen, jonka vastaus lopulta onkin päivänselväjuttu ja lisäksi vielä nenän edessä. Kun vaan aamulla ei ajatus juokse!
Lisäksi tänään, koska on tiistai, onnistuin tiputtamaan yhden pesto-lasipurkin lattialle palasiksi. Ja hajoittamaan yhdestä hyllystä listan. Voi Tiistai! Huokaus.
Huomenna olisi taas tiedossa aamuvuoro, eli parin tunnin päästä saa jo laittaa pääntyynyyn ja antaa Tiistain taas loppua, kunnes taas, se tulee ensi viikolla. Taas!
Mutta siis, tykkään aamuvuoroista. Työt loppuu jo klo 12 ja koko loppupäivä onkin vapaata. Melkein kuin vapaapäivä olisi!
Asiasta sukkahousuun; Lauantaina isoveljen pikku prinsessa saa nimen! Pari arvausta on mielessä, mutta en lähe niitä nyt tähän arpomaan, Lauantaina sitten näkee! Sunnuntaina vietetään isänpäivää ja kauppakin on kiinni. Tänä vuonna meillä onkin Isänpäivänä sitten ristiäisten jämäbileet, koska ne osuivat nyt peräkkäisiin päiviin ja juhlat ovat kuitenkin molempina päivinä samassa osoitteessa.
Isoveljelläni on jo poika, mun kummipoika, joka täyttää Joulukuussa jo kolme vuotta! Aika ihan juoksee.
Leikittelin vähän ajatuksella, että laittaisin tämän vuoden ristiäiskuvan ja kummipojan ristiäiskuvan Helmikuulta 2012 vierekkäin tänne blogiin, mutta en taidakkaan uskaltaa. Taitaa olla tyttö vähän muuttunut siitä.
Tähän onkin hyvä lopettaa tältä päivältä, juttua taas riitti ja riittäisikin vielä, mutta kukaan ei kohta jaksa lukea näitä. Loppuun vielä piristykseksi kuva mun eilisen päivän ruokaseurasta ja mun ah-niin-ihanasta-taidokkaasta-maukkaasta -makaroonilaatikosta.
Parempaa päivän jatkoa!
-L
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti