maanantai 29. helmikuuta 2016

Uutuuksia

Olin perjantaina viihteellä pitkästä aikaa ja oli tosi hauska ilta! Tässä paras otos itsestäni, haha, jep. Huonosti erottuu, mutta ihana perhoskaulakoru, jonka tilasin wishiltä ja korvikset, jotka tilasin Facebookista joltain naiselta. 


Tiedättekö sen tunteen, kun saat päähäsi jonkun kuvan, minkälaisen vaatteen/huonekalun/kampauksen jne. haluat, eikä mikään muu kelpaa? Tiedättekö sen fiiliksen, kun näätte jossain juuri sellaisen tuotteen, jonka olet itse päässäsi suunnitellut? Eilen kävi niin, että näin Jyskin lehdessä tämän hyllykön tarjouksessa ja tunnin sisällä tästä olin jo kokoamassa sitä! Rakastuin, juuri tälläistä olin etsinyt vessaan!


Kun sain viimein vessan hyllyltä tavarat piiloon, pääsin laittamaan Wishiltä tilaamani rannekoru telineen esille. Mielestäni niin hieno!


Otinpa siinä samalla kuvan hajuvesistäni. Tuo JLO:n Love at the first glow oli kovassa käytössä noin kymmenen vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen etsinnöistä huolimatta sitä löytänyt. Äiti löysi sitä syksyllä Tuurin kyläkaupasta!! Olen niin onnellinen, kun sain sitä kaksi pakettia! Ja kun nyt pitkästä aikaa laitoin sitä, oi, mitä muistoja <3


Tässä vielä yksi uusi kello, jonka Wishiltä tilasin.


-L

ps.

Eihän siihen kyllästy ikinä: "Kukkuu" "Kukkuu" "kukkuu" "...kukkuu" "Kukkuu"

torstai 25. helmikuuta 2016

postaus nro. 101

Nyt se tapahtui! Sain täydellisen nutturan! Kerroin pari postausta sitten, että tilasin Wishiltä sellaisia nutturan apuvälineitä ja onnistuin! Jes, Jes, Jes!! Voi sitä ilon ja onnen määrää! Illalla sain vielä mummulta kaulahuivin, jollaista olen aina halunnut käyttää, mutta en ole osannut.

Uuden tyylin tuulia, olisiko? Ainakin pelastus tulevan perjantain hiuskriiseilyyn!




Emma sai postissa tälläiset ihanat kudotut converset! Kiitos isotädille näistä!
Joillakin vaan taitoa löytyy!
Haluaisin kutoa Emmalle "pätkis-puvun", mutta kun aloin päässäni pyörittämään ajatusta, miten se kudotaan. Ohjeenkin löysin netistä, mutta en puhu sellaista silmukkakieltä, luovutin. voih.



Muutamia uusia koruja meinasin teille jakaa, mutta jätän sen ensi kertaan, sillä nyt kutsuu hammaslääkäri, tantantantantaaaaaa!

-L

ps.


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Perhosia

Pikapostaus uusista 3D perhosista, jotka koristavat keittiöitä ja lastenhuonetta. Tykkään!





tiistai 16. helmikuuta 2016

Make a Wish

Mun on pakko heti tähän alkuun myöntää, etten ole aina mukana muotimaailman sanoissa. En hirveän innokkaasti seuraa muotia, pukeudun siihen mikä näyttää ja tuntuu hyvältä. Jos joku asuste tulee muotiin ja sitä tyyliä näkee kaupungilla, lehdissä, tv:ssä niin ehkä se jää alitajuntaan ja itsekkin käyttää samanlaisia vaatteita. En kuitenkaan lue lehtiä muodista ja en kiinnostu siitä, mikä on tuleva muoti väri. Mulla on ystävä sitä varten, joka kertoo mulle näitä asioita kun shoppaillaan.
Teininä pukeuduin usein farkut - tpaita - huppari ja vasta viime vuosina olen alkanut hamuamaan mekkoja ja muita vaatteita. Ensimmäiset korkkarinikin ostin pari vuotta sitten.
Kerroin eilen ystävilleni, että sain elämäni ensimmäiset jegginsit ja olin tästä erittäin innostunut, koska tiesin oudon sanan itselle. Ystävä kuitenkin kertoi, että olen omistanut sellaiset jo yli vuoden. Olin tästä tiedosta erittäin järkyttynyt ja surullinen. Luulin Farkkujen olevan farkut ja jegginsien olevan legginsit, jotka ovat vaan vähän paksummat. Niin. Ehkä vielä joskus opin nämä asiat. Halusin vain jakaa tämän shokeeravan järkytyksen teille, ennen kun mennään itse aiheeseen.

Kävin siis eilen jo hakemassa postista pakettini ja siellä oli... mmm... nutturan teko juttu, haha. En tiedä sille hienoa nimeä. (niinpäniin) Tässä kuitenkin kuvaa


Erittäin innostuneena siitä, että vihdoin saisin kunnon nutturan ryhdyin heti testaamaan ja ei, ei niin millään onnistunut. En tiedä missä ongelma oli. Liian paksut hiukset? Vinkkejä saa ja pitää jakaa mulle!

Lisäksi paketista löytyi ihana seinätarra, jonka heti taiteilin seinään! Rakastuin!


Pelästyin, että miten saan ikinä koottua kuvan oikein! Myynti-ilmoitus malliksi ja siitä sitten roikuin tuolin päällä joka sormessa tarraa ja yritin avata kännykän näyttöä. Joka viiva oli siis erikseen. Saa oikein itseään päähän taputtaa, että onnistuin!


Äsken vielä postiluukusta tipahti 3D perhosia! Ajattelin koristaa niillä keittiöitä ja lastenhuonetta! Kuvaan paremmin kun saan ne paikalleen.



-L

ps.


maanantai 15. helmikuuta 2016

Kuvasade!

Ihan tähän alkuun haluisin vaan jakaa kuvan taas nutturasta. Jos aloittaa letillä nutturan, se onnistuu helpommin, ihan vinkkinä itselle. Mä postaan näitä nuttura kuvia niin kauan, että oon tyytyväinen jälkeeni ja sitten voin taas levätä.


Uskalsin vihdoin varata itselleni saunavuoron ja se oli ihanaa <3 Saunan jälkeen letitin hiukset yöksi ja seuraavana päivänä avasin ne, niin sain vähän kiharaa ponnariin.

Sain myös elämäni ensimmäiset jegginsit ja tykkäsin tosi paljon tästä yhdistelmästä. Oon muutama vuosi sitten käyttänyt kuvan paitaa mekkona ihan sukkahousuilla, mutta enää ei luonto anna periksi tässä.




Ja ensimmäistä kertaa ystävänpäivänä minua muistettiin kukilla! On näköjään koulutus tuottanut tulosta! Ensimmäisenä ystävänpäivänä kolme vuotta sitten sain pussillisen spagettia ja kehitys on ollut huima tähän tulppaani kimppuun!


Tänään taas postiluukku kolahti ja sieltä tippui paketti Wishiltä.. verhot! tai itse asiassa verho, yksikössä. Vähän olin epäileväinen, että mitäköhän paketista paljastuu, näytti aika ohuelta ja pieneltä...

...ja kyllä sieltä ihan verho paljastui! Ohkaisempi kuin luulin, mutta tämä kuva ei ihan anna oikeutta sille. Kahden euron verhoksi olen aika tyytyväinen!


Postissa odottaa pari pakettia lisää ja huomenna ne saa noutaa. Mitähän jännää sieltä tulee? Ihan kuin olisi joka päivä joulu!

-L

ps.

perjantai 12. helmikuuta 2016

Wish

Onko kukaan koskaan tilannut kaupasta Wish? Latasin tämän sovelluksen kännykkään ja tilasin sieltä koruja ja tavaraa. Hinnat olivat 2€ ylöspäin, eli tosi halpoja! Ne tilataan kiinasta ja tulevat parin viikon päästä postiin. Mitään kallista en uskaltanut tilata, koska pelkäsin tullimaksuja. Otin tuotteet laskulla, koska olen tosi epäileväinen tälläisistä tuotteista, että tuleeko ne oikeasti koskaan perille. Nyt voin hyvin mielin kertoa, että tällä viikolla on jo tippunut tavaraa postiluukusta ja yksi tavara meni postiin.

Tälläinen kaulakoru "I love you to the moon and back" Iski tekstin takia silmään, on tullut muutaman kerran kuunneltua tätä biisiä.




Tilasin tämän rairuohoa varten. Tyypille kasvaa hiukset! Yllätyksenä siemenet olivat valmiina päässä ja piti vaan kaataa vettä päälle. Voihan sen joskus tyhjentää ja täyttää mullalla, eli ei mielestäni mikään kertakäyttöinen hemmo.


Selfietikku, maksoi joku 2€ postikuluineen. Mielestäni tosi kätevä ryhmäkuvissa ja tänne blokiinkin kuvatessa, vähän helpommalla pääsee.


Tämä koru tippui myös eilen postiluukusta, ja äsken kuvatessani huomasin sen olevan väärin! Tekstinä piti olla "There is this girl she stole my <3 She calls me MOMMY" ja toisessa sydämessä piti lukea "Mommys girl" mutta huomasin äsken siinä lukevan "Grandma's girl".
Onko tämä jotain vinoilua? Kävin tarkistamassa ja olin kyllä tilannut oikean. Eipä tuo haittaa, eihän puoli vuotias mitään koruja voi käyttää, olkoon sitten mummun tyttö jos niin on määrätty.


Ja äsken tätä kirjoitellessani postiluukku kolahti jälleen ja sain ihanan kellon!


Vielä puuttuu muutama tuote, koska satoin tehdä myös toisen tilauksen ja tosiaan, nämä kaikki maksoivat n. 2€/kpl. Eli oon ollut tosi tyytyväinen. Mitään meikkejä en ehkä uskaltaisi alkaa tilata, mutta koruja.

-L

ps.
Mielestäni onnistuin kerrankin nutturassa ja oli pakko kuvata! Miksi se on mulle niin haastava?



maanantai 8. helmikuuta 2016

Pikapostaus

Halusin vaan tulla mainostamaan, kuinka kivoja lahjapapereita ja lahjanaruja Ikeasta saa. Ostin neljän paketin pinkkiä ja samanlaista sinistä, tykkään! Myös tosi hyvälaatuista ja paksua paperia.

En muista laitoinko alempaa kuvaa aijemmin, mutta siis tein myös yllätysnyyttäri juhliin leivoksia ja koristelin ne mielestäni onnistuneesti!

-L

ps.

TikkuSelfie


torstai 4. helmikuuta 2016

Pohdintaa

Mielestäni on jotenkin jännää, miten tässä iässä ihmiset ovat niin eri vaiheissa. Nuorempana kaikki ikätoverit olivat ala-asteella, sitten yläasteella ja sen jälkeen ehkä jopa opiskeli jotain ammattia/lukiota. Nyt kun on tulossa se ikä vastaan, jossa ollaan ensimmäisen kerran lähempänä viittäkymppiä kun omaa syntymää, niin huomaa, että kaikilla on oma vaihe menossa elämässä.
Toiset opiskelee, toiset käy töissä.
Toiset ostavat omia taloja tai asuntoja, toiset asuvat vuokralla ja laina tuntuu kaukaiselta päätökseltä. Jotkus asuvat vielä kotona.
Toiset saavat kolmansia lapsia, osa odottaa ensimmäistä. Joillakin on vauva-arki nyt ja toiset eivät voisi kuvitellakkaan saavansa lapsia.
Kihlajaisuutiset täyttävät koko facebookin etusivun, kun toiset eivät löydä edes yhdenillan juttuja.
Kesällä joka viikonloppu tanssitaan jonkun häitä, kun joku miettii, miksei itse saa edes kihlasormusta.

Ja se on ihan okei!

Ei kukaan osaa kritisoida toisen elämänvaihetta! Eikä siis tarvitsekkaan, ei todellakaan.

Oma ystäväpiirini on saanut suurimmalta osan alkunsa yhdeksän vuotiaana, kun joku arpoi meidät samalle luokalle. Samat naamat vuodesta toiseen. Se on hienoa, miten on saanut seurata ystävien elämää. Miten kympin oppilaasta ala-asteella tuli juuri palkanlaskija, mitä hän oli haaveillut, kahlasi läpi lukiot ja ammattikorkeat ja sai haluamansa. Kohta päästään tanssimaan häitä ja edelleen saan kaason roolissa seistä siellä ja miettiä, kuinka katkera olin ala-asteella, kun hän varasti lempi ipana-koristeen minulta.
Jollain ystävällä on kaikki ovet avoinna ja hän miettii, mitä kannattaisi tehdä.
Ja ystävät, jotka ovat samassa tilanteessa, raskaana, synnyttämässä, juuri saaneet vauvan... On myös todella hienoa jakaa kokemansa toisen kanssa joka ymmärtää.
On myös hienoa tyhjentää pää ystävien kanssa jotka puhuvat paljon mielummin muusta kun vauvan kakan väristä. (Olen kuullut, että siitä puhutaan... Pitäisikö itsekkin?)
Pakko myös mainita ystävät, jotka opiskelevat. Jos vuosia,vuosia opiskelee, on heistä pakko tulla jotain hienoa! Lääkäreitä, opettajia...

Menipä tämä syvälliseksi. Vielä riittäisi ajatuksia sille, että miltä elämä näyttää 40vuotiaana? Ollaanko silloinkin eri vaiheissa vai ovatko kaikki jo siihen mennesä löytäneen suunnan elämälleen?

-L

ps.




tiistai 2. helmikuuta 2016

Helmikuu!

Olen nyt erittäin innoissani!
Istutin neljä päivää sitten kukkasia, (ks. edellinen päivitys) ja Kiinan-asterit ovat jo alkaneet kasvaa! Eilen näkyi pienet vihret töröt ja tänään ne olivat jo sentin mittaiset, oujee! Kesä, Here we come!


Belargonioista ei vielä kasvun merkkejä.

Tehtiin sunnuntaina uutta herkkua. Viime tyttöjen illassa ystävä tei tätä ja halusin kokeilla. En tykkää itse kovin mausteisesta ruoasta enkä esim. ketsupista/tomaattimurskasta, jota ystäväni käytti tähän. Tietysti siis syön sitä, ja se on ihan ok:n makuista, mutta en näe vaivaa ostaakseni sitä itse.
Eli siis. Paistoin jauhelihan. Levitin Nacho-sipsejä pellille, levitin paistetun jauhelihan siihen päälle ja lopuksi peitin kaiken cheddar-juustoviipaleilla. Laitoin uuniin muutamaksi minuutiksi, sen verran, että juustosuli ja nam, oli tosi hyvää!



Selitys tomaattimurskasta johtui siis siitä, että jos haluat kokeilla tätä, väliin voi lisätä sitä. Miksei myös kaikkea muuta? Itse tein tämän annoksen vaan sen perusteella, mitä tuli syötyöä, tälle helpolle herkulle ei tosiaan mitään ohjetta tarvitse! Vinkkinä ehkä, että oli todella täyttävää, kaadoin pussista alle puolet ja kaksi syöjää ei saanut tuhottua kun puolet tästä.



Joulupukki muisti Emmaa syöttötuolilla ja nyt saatiin kirpparilöytö, tuollainen pehmuste tukea antamaan. Muutamat piltin maistajaiset ollaan tuolissa pidetty. 5kk ei kai saisi istuttaa kauheasti, joten pikaisesti ollaan pari lusikallista nautittu ja sitten pois.


Hius asiaa vielä. haluaisin taas kasvattaa piiiitkät, pitkät hiukset. Vihaan vaan pitää niitä auki ja olisi välillä kiva pitää jotain muutakin kampausta kun vain ponnari. Jätin siis eilen hiukset auki ja tein pienen letin menemään takaraivoon ja kiinnitin sen pinnillä, Tosi ihana ja helppo kampaus. Kun pääsin neuvolaan asti, oli pinni irronnut ja letti puoliksi auennut. Yritin sitä sitten parhaani mukaa korjata ilman peiliä ja kiireellä.
Kun pitkän päivän jälkeen kotiuduin, ei hiukset ollutkaan enää niin ilmavat ja ihanat vaan lähinnä pään myötäiset. Lettikin tippui vähän väliä ja sitä sai koko ajan olla korjaamassa. Ehkä tässä oli myös vikaa pinnissä. Ehkä vielä keksin jotain näihin.

Tässä vaan itseäni kiusatakseni kuva (21.6.2012) pitkistä hiuksista, joita niin ikävöin ja vähän blondiakin....

-L

ps.