Pölinää

Heippa ihanaiset!

Oon tänään jostain kumman syystä pohtinut koko päivän valintoja. 

Ihmisten elämä on valintoja täynnä, mutta mistä tietää onko tehnyt oikean valinnan?

Onko valinta oikea, jos äiti on tyytyväinen? Vai kaverit? Vai mistä tietää, että itse on onnellinen? Mikä on itselle se paras vaihtoehto?

Suuret valinnat elämässä tarvitsevat paljon miettimis aikaa ja niitä täytyy miettiä monelta kantilta. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta mitä sitten jos se ärsyttävä työkaveri loppupeleissä olikin oikeassa ja häntä ei kuunnellutkaan?

Ihminen joutuu jokapäivä tekemään myös pieniä valintoja. Esimerkiksi itse joudun miettimään vaikka sellaista, että laitanko lasit vai enkö laita. Mitä jos en laita ja ajan sen takia risteyksen ohi ja joudun heittämään u-käännöksiä ja myöhästyn sen takia tapaamisesta? Tai jos laitan lasit ja ne eivät sovi yhtään vaatteiden kanssa ja joutuu vaihtamaan ne kaikki? Se on myös iso ongelma, varsinkin naisille...

(Haluan muuten vielä selvittää sen, että en välttämättä kyllä tarvitse laseja, edes ajaessa. Ne vaan helpottavat kylttien näkemistä kauempaa, vieraassa ympäristössä. Saan ajaa autoa ilmankin niitä!)

Mutta joo, eipä tästä tekstistä varmaan paljon irronnut kellekkään mitään, kuvastaa hyvin mun tätä päivää, Kysymyksiä ilman vastauksia. Ja ärsyttävin kaikista, vastauksia ilman kysymyksiä!

Nyt lähden työkaverin kanssa nauttimaan yhden siiderin, jos se vaikka kertoisi mulle jotain vastauksia.. Voi syksy, minkä teit!

-L

Höpinää

Heippa hei vaan!

Tänään on vietetty kivaa vapaapäivää.

Käytiin kaverin kanssa etsimässä mulle uutta paitaa perjantain illanistujaisia varten. Aluksi kriteerinä oli valkoinen toppi. Päätin kuitenkin vähän helpottaa etsimistä ja vaihdoin kriteeriksi 'kunhan ei musta'. Onneksi kuitenkin Seppälästä, johon voikin yleensä aina luottaa, löytyi montakin kivaa paitaa, valkoista. Sovittelun jälkeen yksi toppi selvityi voittajaksi ja kukkaroni oli sen johdosta 30€ kevyempi.

Mutta, mutta. Multa on mennyt jotenki ihan ohi, että nykyään on muodissa topit, jotka ovat toooooosi löysiä. Mutta oon kyllä iloinen sen johdosta, viimeinkin ihmiset on ymmärtäneet lonkeropaitojen ihanuuden. Tiedätte sen tunteen, kun juo lonkeroa tai/ja siideriä ja maha turpoaa suunnilleen koripallon kokoiseksi? Löysissä vaatteissa sitä ei edes huomaa! Ihanaa! Viimeinkin saa olla muodikas, eikä pelkästään kotoinen. Me like it!
Onneksi mulla on hyvä ystävä, joka on sellanen muotiguru, ettei toista ole. On niin helppo shoppailla, kun itse vaan seisoo sovituskopissa ja toinen kantaa vaatteita edes-takas kaupassa.

Toppi ei nyt ehkä ihan pääse oikeuksiinsa kuvissa, mutta noissa olkaimissa ja selän nyöreissä on helmiä ja muuta kivaa kimaltelevaa. Oli muuten hirveän hankalaa kuvata itseään selästä!

Ajattelin perjantaina laittaa jakun tuohon topin päälle, niin harva pääsee tuota selkää näkemään, mutta hieno se silti on.

Apua, tästä ei pitänyt tulla mitään muotiblogia, mutta tässä sitä taas paasataan topeista ja jakuista! No, ehkä ensi kerralla on joku muu aihe!

Hauskaa keskiviikon jatkoa kaikille!

-L

Maanantai

HUH!

Vihdoin Luokkakokous on ohi! Ihana ilta, Ihanat ihmiset, Ihana jälleen näkeminen, MUTTA hirveä stressi! Onneksi eräs rakas ystävä tuli auttamaan järjestelyissä, vaikka ei ollut edes samalla luokalla (vaan rinnakkaisella), kaveri sai onneks pidettyä mun pään kasassa, tai ainakin antoi sekoilla kun itse laittoi cocktailtikut riviin ja sipsit kulhoon. Totesin vaan ystävilleni, että odottakaa sitä päivää kun menen naimisiin. Saatan olla hyvin,hyvin stressantunut ainakin n. vuoden ennen häitä!

Mutta tosiaan, juhlat sujuivat hyvin ja kaikki ainakin kertoivat olleensa iloisia tulostaan ja puhuttiin jopa uudesta luokkakokouksesta kymmenen vuoden päästä. Lämmitti mieltä, että kaikki viihtyivät. Oli myös ilo todeta ihmisten avokätisyys! Laitoimme kutsuun, että saapuminen ei edellytä maksua, mutta laitamme tippikipon jonne voi tiputtaa haluamansa summan. Oli kertynyt yli 40 euroa! Eli siis 35e enemmän kun odotettiin.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa tilojen siivous, ja se sujui aika helposti, mitä nyt moppaamiseen meni hetki, koska juomia oli läikkynyt, Muuten kaikki kyllä olivat totellut meidän 'roskat' 'juomat' pusseja ja täytellyt niitä sitä tahtia kun juomat tyhjenivät. Pulloistakin saa ihan kivasti rahaa takaisin, vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi juhlia järjestäessä.

Vaikka en mitään muotiblogia aijokkaan pitää, pakko mainostaa tuota asua, mikä mulla tossa kuvassa on. En ole ennen omistanut jakkua, mutta kun siihen nyt sijoitin (Kappahall, 55€) niin en ymmärrä miksen ennen sellaista ole hankkinut. Kahdet bileet jo menty se päällä ja näin pikkujoulukauden alkaessa on ainakin kahdet juhlat (Oman kaupan ja koko Firman pikkujoulut) tiedossa, jonne aijon jakun laittaa. Myöskin isoveljen pikku prinsessa saa nimen muutaman viikon päästä ja sinnekkin aijon jakkua harkita vakavasti päälle.

Halusin vielä laittaa kuvan, joka otettiin jakun ensinäkemisessä, Pikkujouluristeilyltä tyttöjen kanssa parisen viikkoa sitten.

Mutta nyt on taas aika sanoa hyvät yöt ja painaa pää tyynyyn, koska huomenna on taas pitkä työilta tiedossa.

Heippa!

-L

Stressiä?

Onpas ollut taas viikko!
Meillä on  Lauantai-iltana tulossa ala-asteen luokkakokous! Järjestäjänä toimii tietysti minä ja eräs ystäväni. Ihan hirveen kiva fiilis oli laittaa tänään 100€ kauppaan pelkästään tarjoiluja varten. Paikka vuokra on sitten 130€. Päätimme kustantaa itse kaiken ja muut saavat maksaa sitten omatunnon mukaan tippikippoon.

Harmittaa hirveästi, miten huonosti ihmiset ovat lähteneet mukaan tähän meidän iltamaan. 27:stä ihmisestä 17 on ilmoittanut itsestään, joista 3 ei pääse. Toivottavasti kaikki ilmoittautuneet ovat kuitenkin tulossa, koska ei ole kiva maksaa tyhjästä tilasta.
Tyttöjen kanssa muutenkin ollaan tekemisissä usein, suurin osa kuuluu läheisimpiin ystäviini ja loput ovat heidän ystäviään, joten poikien näkemistä tavallaan odottaa eniten.

Jotenkin saatan ehkä allekirjoittaa sellaisen piirteen itsessäni, että saan stressin aikaiseksi hyvin pienistäkin asioista. Luokkakokousta varten piti hoitaa viisi asiaa: Kutsua ihmiset, vuokrata paikka, ostaa tarjoilu, ladata musiikkia tikulle ja tulostaa valokuvia seinälle. Kaikki muut ovat hoidossa, paitsi valokuvien tulostaminen, koska tulostimenmuste loppui, enkä ehdi töiden takia kauppaan sitä ostamaan ja tämä asia syö minua sisältä! Mitä väliä silläkin sitten on, onko niitä valokuvia? Pitäisi vaan osata olla stressaamatta, ja jakaa töitä muillekkin; itse ei tarvitse hoitaa kaikkea.

Musiikin hommaamisen halusin hoitaa itse, koska ensiksikin, minulla on maailman paras musiikkimaku. Tai ainakin omasta mielestä. Oikeastaan halusin tehdä sen itse vaan siksi, että saan hankkia ala-aste aikaista musiikkia. Kun ensin löysi muutaman hitin, alkoi enemmänkin löytämään sen ajan musiikkia. Mighty 44, Beats and style ja Black eyed Peace. Tietysti Gimmel ja Kana olivat iselle ne ykköset ja monelle myös Spice Girls oli kova sana. Avril Lavignen ja Anastacian hittejä löytyi ja Britneys Spears oli silloin ihan uusi juttu.

https://www.youtube.com/watch?v=EYjiIsENvcc Tai kuka muistaa tämän linkin takaa löytyvän biisin? D12:sta My band?

Taidanpa loppuillaksi jumittua 2000luvun alun musiikkiin kunnes nukkumatti vie mukanaan.

Öitä!

-L

Aloitus

Moikka!

Olen vuosia haaveillut blogin pitämisestä, enkä ole vielä sitä saanut 'aikaiseksi tai 'osannut' sitä tehdä. Nyt yritetään taas, tulisiko tästä vihdoin jotain!

olen 23vuotias Raumalainen tyttö, joka viettää päivänsä töissä, kaupassa ja kavereiden kanssa hölmöillen. Kotoa löytyy kaksi kissaa, Usbi&Tikku ja parisen vuotta mua katsellut poikakaveri.

Harrastuksia ei oikein ole, kaikkia on yritetty, mutta yritykseksi ne on jääneetkin. Haluaisin mainita harrastavani laulamista, mutta koska sekin on jäänyt vaan eräässä paikallisessa baarissa hoilotteluksi, (alkuillasta, ennen kun muut asiakkaat ovat tulleet juhlimaan), en sitä oikein harrastukseksi miellä.

Tähän hätään en osaa enempää avata elämääni, joten toivottavasti blogin pitämisestä tulee jotain, niin ehkä joitain faktoja vielä aukeaa. :)

-L