Sukka

Ihan kamala olo! Pää särkee ihan älyttömästi ja mulla ei koskaan särje pää. Pelkään, että oon tulossa kipeeksi, mutta ei ole kyllä kuumeinen olokaan... Onkohan vaan nukkunut huonosti,että niskat on jumissa tai alkaako se jo verottaa, kun ei ole pitkään aikaan nukkunut kokonaista yötä putkeen. Raskaanakin viiminen kuukausi meni valvoessa. Päätin kuitenkin pelata varman päälle ja napsin vitamiineja ja auringonhattu-uutetta, ettei vaan flunssa iske ennen isänpäivää. Syön kyllä säännöllisesti iltaisin yhden monivitamiinin ja yhden calsium tabletin, suosittelen itse kullekkin.

Päätin kuitenkin lähteä pikku lenkille, koska mielestäni jos flunssa on vasta tuloillaan ja jää makaamaan, niin tauti vaan yltyy. Tietenkin sitten kipeenä en nouse sohvalta ja vaadin palvelua.
Sain myöskin vauvan nukkumaan kunnon päikkärit, voisin itsekkin ehkä hetkeksi mennä sohvalle katsomaan telkkaria. Netflixiin on muuten tullut modernin perheen uusin kausi, suosittelen!

Tänään lenkillä kävelin sillan ali ja jatkoin matkaani joen vartta pitkin. (En tiedä sanotaanko sitä joeksi, mutta ei se kyllä ojakaan ole.) Katselin vettä ja pyöritin mielessäni hyvää kuvaus paikkaa, oli ihan hiljaista, kunnes yht äkkiä kuului kauhea plumpsis ja plompsis ja veden pinta aaltoili ympäriinsä. Pelästyin ihan älyttömästi ja hyppäsin taaksepäin tähyilemään, mikä äänen aiheutti. Niin isoon ääneen keksin vaan kaksi potentiaalista syytä: 1. Joku hyppäsi sillalta 2. Siellä on hai. Kyllä, hai. Se hyppää polulle ja syö mut ja vauvan! Kyllä Raumallakin voi mun tuurilla olla haita.
Hetken tähyiltyäni löysin syyn ääneen. Kaksi sorsaa tappelemassa. No olis se voinut olla haikin...
Jatkoin matkaani ja aloin miettiä, että nyt on marraskuu. Miksi täällä on sorsia? Onko se ihan normaalia? Ei mun mielestä...

Marraskuusta tulikin mieleen, sain viimeinkin ""mun kutomat"" vauvan sukat takaisin. En osaa kutoa kantapäätä, joten vien sukat aina mummulle hoitoon, ja kappas, kantapäät ilmestyvät paikoilleen ja jatkan kärjen loppuun. Näiden sukkien kohdalla, mummu vähän innostui ja kutoi molemmat sukat loppuun asti. Eli kudoin itse varret ja loput onkin mummun käsialaa.
Harmittaa hirveästi, koska mielestäni olisi hieno taito osata kutoa.
Lankaa jäi vielä ihan älyttömästi yli, joten päätin kutoa alusta loppuun itse omat sukat ja taputtaa itseäni olalle _kun_ onnistun.

Taidanpa vielä juoda ison lasin finnrexiä, koska en löytänyt koko asunnosta yhtään särkylääkettä! Toivottavasti säästyisin tältä flunssa-aallolta, joka ainakin mun lähipiirissä on jyllänyt parisen kuukautta.

-L

ps.

Löysin kaapin perältä pari-kolme-neljä-en ees muista kuinka vanha -vanhan villapaidan, mikä olikin tosi kiva taas!